Thursday, April 20, 2017

Smou-guiro

"Guiro on yleensä paksuhkon putken muotoinen idiofoneihin kuuluva soitin, jossa on kyljessä uria. Guiron rapsakka ääni syntyy, kun kapulaa tai guiron soittoon suunniteltua kampaa hangataan uria vasten. Guiro valmistetaan yleensä kuivatusta kalebassista, mutta niitä tehdään myös muovista ja metallista. Soittimen tyypillinen pituus on noin 25–35 senttimetriä." Wikipedia

Smou-guiron idea lähti Thaimaassa törmäämästäni koristeguirosta. Guiro oli sammakon muotoinen, luultavasti koska puisen guiron ääni muistutti sammakkoa. Päätin kuitenkin muokata guiron muistuttamaan siiliä, maskottiguiro itselleni.

Valitsin työstettäväksi guiroon puuta, joka oli vuosia sisätiloissa kuivunut rungon pala. Puulajista en ole varma, koska kyseessä oli jo aikoja sitten kuorittu runko, jota en ole itse kuorinut. Kapulaosan valmistin koivusta.

Esityöstin muotoa pienen veistokirveen kanssa, myöhemmin käytin myös käsisahaa apunani.

Hioin palan mahdollisimman hyvin haluttuun muotoon nauhahiomakoneella.

Hahmottelin yksityiskohtia ja työstin palaa haluttuun muotoon Dremelin pienellä jyrsimellä. Dremelillä työskennellessä on hyvä käyttää hengitys suojainta, koska puupölyn määrä on suuri. Myös suojalasien käyttöä suosittelen.


Työstin palan muotoonsa, mutten lähtenyt vielä tekemään yksityiskohtia. Soidakseen guiroon tulee tehdä kaikukoppa eli se pitää kaivertaa sisältä ontoksi.

Sahasin palan keskeltä kahtia vannesahalla. Käsisahaa käytettäessä kannattaa valita mahdollisimman vähän puuta jyrsivä terä, jotta yhteen takasin istutus tulee siististi.

Kaiversin molemmat puolet Dremelin jyrsinterällä ja lopuksi hioin hyvin karkealla hiomakankaalla.

Toisessa puolikkaassa oli oksakohta, jonka vahvistin puupuru-puuliimaseoksella umpinaiseksi. Kaiverruksen jälkeen liimasin palat takaisin paikoilleen. Kuitenkin niin että jätin liitoksen etuosan liimatta.

Puristimien ja työn välissä kannattaa käyttää erillisiä puuosia, koska puristimet jättävät puun pintaan ikävät jäljet.

Liimauksen kuivuttua koversin kapulalle rei'iät Dremelillä.

Vuolin ja hioin koivukapulan sopivan kokoiseksi. Etuosaan guirossa, josta olin jättänyt liimauksen pois, tein leveämmän halkeaman, jotta ääni pääsisi ulos kaikukopasta voimakkaammin.

Viimeistelin muodon ja tein yksityiskohtia Dremelin hioma- ja jyrsinpäillä. Hioin kapulan ja guiron aina 400-hiomapaperiin saakka ennenkun öljysin pinnan.


Pinnan käsittelin pellavaöljyllä. En halunnut pintaa liian sileäksi, koska luonnollinen mattamaisuus sopi tyyliin paremmin.

Lehmän sarvesta (kapula metallitanko(kierrätys)), hirven leukaluusta (kapula poron sarvea) ja hirven sääriluusta (kapula hirven luuta) valmistamiani guiroja.