Ensimmäinen valettava metalli oli kupari ja ensimmäiset muotit nykytietämyksen mukaan valmistettiin kiviin kaivertamalla. Sen jälkeen opittiin savimuottien valmistus ja kupariin sekoitettiin tinaa, jolla saatiin metalliin vahvuutta. Näin lopputuloksena syntyi pronssi.
Nykyään valuumenetelmiä on useita ja tässä päivityksessä paneudun kolmeen erillaiseen menetelmään; kipsivalu, hiekkavalu ja savivalu (muinaisvalu).
Kipsivalu, modernia valutekniikkaa.
Ensin haluttu malli valmistetaan vahasta. Vahana voi käyttää mm.mehiläisvahaa, juustonkuorivahaa tai koruseppille tarkoitettua koruvahaa. Mallina voi käyttää myös orgaanisia materiaaleja, kunhan materiaali on jotakin mikä saadaan sulatettua/poltettua ulos kipsimuotista.
Mallit kiinnitetään "kuuseen" eli vahassa upotettuun metallitankoon. Kiinnitykseen käytin vahakolvia.
Kuusen tultua täyteen vahamalleja on aika aloittaa kipsimuotin valmistus.
Kuusi asetetaan sille tarkoitettuun kehikkoon.
Maalarinteipillä suljetaan kehikon reijät, jotta löysä kipsi pysyy kehikon sisällä.
Kehikko täytetään kipsimassalla ja alipaineen avulla mahdolliset ilmakuplat poistetaan muotista. Tämän jälkeen muotti jätetään uuniin, jossa kipsi kovettuu ja vahamallit sulavat pois, kuten myös kuusen runkona toiminut metallitanko. Tangosta tullut kanava toimii myöhemmin valuukanavana, josta sula pronssi kaadetaan sisään.
Pieniksi paloiksi pilkottu pronssi saatiin nopeasti sulatettua liekinheittimellä.
Sula pronssi kaadettuna kipsimuottiin.
Pronssinen kuusi ja kipsin jämiä.
Valmiit tuotteet viimeisteltynä.
Hiekkavalu pähkinänkuoressa.
Hiekkavalamisessa malli tulee tehdä vahvemmasta materiaalista kuin pehmeä vaha. Malli voi olla puuta, metallia, muovia... mitä tahansa mikä pitää muotonsa joutuessaan hiekkamuottiin sisälle. Itse käytin keinotekoista, suht kovaa, mallimateriaalia, jota oli helppo työstää veistopuukon ja pikkutalttojen avulla.
Malli kaavataan kaksi-osaiseen kehään, joka muodostaa kehyksen hiekalle. Hiekkana tulee käyttää kaavaukseen tarkoitettua hiekkaa, joka läpäisee kaasuja, on muovattavaa, lujaa ja tulenkestävää.
Kun muotti on täytetty hiekalla ja malli on keskellä muottia avataan muotti auki ja malli poistetaan. Myös valu- ja poistokanavat tulee tehdä samalla. Kanavien valmistuttua ja malli poistettua muotti suljetaan.
Pronssi sulatetaan upokkaassa, joka asetetaan sulatusuuniin. Pronssin ollessa sulaa se kaadetaan kaatokanavasta muottiin ja annetaan jäähtyä.
Malli ja valmis pronssityö.
Savivalu, muinaisvalu, paskavalu.
Mehiläisvahasta valmistetut mallit peitetään savi/hevosenlanta/hiekka-seokseen. Saviseoksen annetaan kuivua rauhassa peitettynä esim.muovipussilla n.1-2kk. Kuivumista on hyvä seurata, jotta mahdolliset halkeamat saadaan minimoitua. Muottia valmistaessa tulee valu- ja poistokanavat ottaa huomioon. Poistokanavia varten asetin oljet ja valuukanavan muotoilin vahasta.
Maahan rakennettu uuni, johon pumpataan ilmaa palkeiden avulla. Palkeilla saadaan uunin lämpötila nostettua pronssin sulamiseen vaativaan korkeuteen.
Uuni ylhäältä päin.
Muoteista poistetaan vaha jo aikaisemmin kotitalousuunissa ja tämän jälkeen savimuotit käytettiin keramiikkauunissa, jotta ne kestäisivät paremmin sulaa pronssia. Keramiikkauunin sijaan ne voidaan myös haudata nuotion alle n.vuorokauden ajaksi. Muotit on hyvä pitää lämpimänä ennen valamista.
Muotin rikkominen. Pronssi on valettu muotin sisään ja sen jäähdyttyä voidaan savi rikkoa ympäriltä ja selviää onnistuiko valu.
Muinaisvalulla ei ole helppoa saada yksityiskohtaisia esineitä tehtyä, mutta omaan sormukseeni oli tarpeeksi tyytyväinen. Tekemällä oppii.
Myös upokkaiden valmistus savesta on taitoa vaativa laji. Oma upokkaani suli uuniin ja tämä johtuu luultavasti liian vähästä hiekkamäärästä seoksessa, josta valmistin upokkaan. Hiekka tuo tulenkestävyyttä saveen.
No comments:
Post a Comment